Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘talvi’

Muutoksia

Lumi ja pakkanen on jatkunut oman muistini mukaan tänä talvena ennätyksellisen pitkään pääkaupungissakin. Herkuttelin eräänä päivänä ajatuksella, että entä jos lumi ei sulaisikaan ollenkaan? Millaista olisi elää lumen keskellä ympäri vuoden? Kun on tottunut siihen, että ennemmin tai myöhemmin ensin kevät ja sitten kesä mahdollistaa toppavaatteiden komeroon sullomisen ja paljain varpain kävelyn ja jäätelön syömisen puiston penkillä auringonpaisteessa… Miltä pysyvä muutos tuntuisi? Luultavasti tyrmäävältä. Nautin lumesta kyllä: talviurheilusta ja kauniista maisemista. Mutta myös sisältäpäin katsottuna, kotini lämpimästä turvasta, ikkunasta kurkkien. En pärjäisi, jos kesää ei koskaan tulisikaan.

Äärimmäistä muutosta käsittelee myös jokin aika sitten lukemani kirja: Jean Heglandin Suojaan metsän siimekseen. Ajatuksia herättävässä kirjassa kerrotaan seitsemäntoistavuotiaasta Nellistä ja kahdeksantoistavuotiaasta Evasta. He asuvat isänsä kanssa eristyksissä syrjäisessä kotitalossaan Kaliforniassa. Isän kuoleman jälkeen sisarukset jäävät kaksin. Sivilisaatio on romahtanut, sähköä ei enää ole, bensa on lopussa ja taudit tappavat ihmisiä. Apunaan tietosanakirja, kasviopas, intiaanitietoutta sisältävät kertomukset ja oma maalaisjärki tytöt jatkavat elämäänsä. Villiä luontoa vaarallisemmaksi osoittautuvat satunnaisesti paikalle sattuvat toiset ihmiset. Kaikesta huolimatta he selviävät ja elämä jatkuu: myös uusi sukupolvi näkee päivänvalon. Nell toteaa kirjassa: ”Riiteleminenkin on ylellisyyttä, johon ei ole varaa, jos koko elämässä on enää vain yksi ihminen.”

Read Full Post »

Erilaista joulua

Kun yritin kahlata auraamatonta tietä bussipysäkille sunnuntaisen myräkän jälkeen, niin aloin miettimään että tässähän on kohta joulu ihan oikeasti tulossa. Tosin se selkeästi yrittää saapua joka vuosi hiukan nopeammin. Poskihampaat vaan narskuvat kun näkee kauppakeskuksen mainokset metron kyljessä: ”Ostosrauhaa.”

Siinä taitaa pastorin saarna olla ihan paikallaan.

Ja lehdet ovat täynnä taantumajoulu-otsikoita. Vaikka lumi narskuu jalan alla niin päällimmäisenä taitaa mielessä pyöriä aurauskaluston määrä kuin talven taianomaisuus.
Siitä muistui mieleeni eräs tuttava, joka lahjoitti minulle taannoin joululauluja.

Synkät, mutta silti jokseenkin ratkiriemukkaat laulut ovat maustaneet jouluamme siitä lähtien. Sian leuka -laulun sanoitukset saavat tragikoomisuudessaan ja hienosti esitettynä jopa isovanhemmat virnistelemään jouluglögillä, jälkikasvusta nyt puhumattakaan.

 Tuttavani vain sanoi, että ehkä suurin joulustressin aihe minkä hän voi kuvitella on pyrkiminen hampaat irvessä jouluidylliin. Televisiosta tunkee lahjamainosta ja onnellista perhettä kuusen ympärillä. Mutta kun herää todellisuuteen, joka onkin ruuhkassa seisomista tai rahanpuutetta tai kenties päätyy viettämään joulunsa yksin, niin kuva jonka on saanut mieleensä haihtuu ilmaan jättäen jälkeensä vain suuren pettymyksen.
Sen takia hän haluaa aina pitää mielessään, että juhlalla on monta puolta.

Mielestäni ajatus on hieno. On tärkeää yrittää pitää kiinni siitä mikä on tärkeää, eikä ajatella näkymättömiä odotuksia ylisuoriutumisesta. 

Suomessa perinteisesti ennen joulunviettoon liittyi nuuttipukit, jotka kulkivat pilke silmäkulmassa kylillä.
 
Tästä innostuneena ja odotellessani sukkieni hidasta kuivumista, ajattelin tarkastella vielä pari poikkeavaa joululevyä.

Viikatteen Vuoden synkin juhla sisältää bändin omia sanoituksia, mutta myös perinteisiä joululauluja duurissa.

Suomalaisen blackmetalbändi Ajattaran cover taas Hei, tonttu ukot hyppikää– laulusta ei ehkä sovi kaikille korville mutta alleviivaa hyvin laulun sanat. (Kiitoksia taas nuorisolle vihjeestä.)

”Hei tonttu-ukot hyppikkää nyt on rimeu raikkahin aika! Hetken kestää elämä, ja sekin synkkä ja ikävä.”

 

Jos rääyntä käy korviin, niin pehmeämmän version tarjoaa Raskaampaa joulua, jossa traditionaalilauluja esitetään särökitaran säestyksellä.

 

 

 

 

Mutta allekirjoittaneen ehdoton suosikki on kyllä The Poguesin A Fairytale of New York. Siinä on särmää ja kuitenkin aitoa välittämistä.
Vähän niinkuin joulussakin pitäisi olla.

Read Full Post »