Syötteet:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kaunokirjallisuus’

Nyt olisi oivallinen hetki kirjastonhoitajan painua talvihorrokseen. Aamulla töissä sukankärjet märkinä ja niskavillat rännässä mietin kateellisena muumeja, jotka ovat älynneet painua pehkuihin syksyllä ja herätä keväällä lumien jo sulaessa. Miltä tuntuisi, jos töissä voisi iloisesti toivottaa työkavereille: ”Hei sitten, nähdään keväällä!” Voisi sanoa ”So long!” sukulaisille ja ystäville ja linnoittautua kotiin. Voisi lekotella sohvalla tai [...]

Lue kokonaan »

Taas on se aika vuodesta, kun multasormet ja viherpeukalot syyhyävät tositoimiin. Talvikauden on voinut sinnitellä hengissä puutarhakirjallisuuden voimalla. Erilaisten käytännön oppaiden lisäksi puutarhoja on kuvattu paljon kaunokirjallisuudessakin.
Aloin palauttaa mieleeni luettuina kokemiani puutarhoja. Ei mitään suurikukkaista ja räikeää vaan ennemminkin vaatimattomia mutta hienostuneita värejä ja ihania menneen maailman tuoksuja. Goethe kirjoitti säkeitä resedalle – tuolle ”värittömälle, [...]

Lue kokonaan »

Ennen ukkosen kerrottiin syntyvän Ukko-jumalan, Thorin, Zeuun, Juppiterin, Lei Gongin, Perkeleen tai Raidenin tekemisistä ja salamaa pidettiin jumalan heittämänä aseena. Nykyään taas ilmiötä selitetään sanomalla, että ukkonen on voimakas sääilmiö, jossa pilviin kasaantuneet vastakkaiset sähkövaraukset purkautuvat salamaniskuina. Salaman valokaari kuumentaa ilmaa, joka laajenee ääntä nopeammin ja ihminen havaitsee tämän paukauksena tai jyrinänä.
Ihmisen halu ja [...]

Lue kokonaan »

Tunnetteko jo vuonna 1988 perustetun piskuisen kustantamon nimeltä ai-ai? Sen julkaisemien kirjojen kannessa on pieni etana ja teksti ”Lue vähemmän”? Ai-ai:lta on tullut ulos myös Herman Melvillen novelli Bartleby. Novellin nimikkohenkilö työskentelee newyorkilaisessa lakiasiaintoimistossa kirjurina. Hän on nukkavieru ja hiljainen, mutta ahkera ja tunnollinen työntekijä. Absurdi huumori pulpahtelee esiin novellin näennäisen pintatason alta minä-kertojan, toimiston [...]

Lue kokonaan »

Jo pelkkä Pierre Bayardin teoksen nimi, Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena, 2008), havahduttaa pohtimaan omaa suhdetta kirjoihin. Nuorena olin hyvin tunnollinen lukemiseni suhteen, kirjaa ei koskaan saanut jättää kesken, jos sen kerran oli aloittanut, osoittautui se sitten miten puuduttavaksi hyvänsä. Tylsien kohtien yli ei myöskään sopinut hyppiä, vaan teos oli luettava sanasta [...]

Lue kokonaan »

Kävin viime kuussa Mediapäivillä kuulemassa brittiläis-amerikkalaisen Andrew Keenen esitelmää. Keen on se yhtöisöllisten internet-palveluiden ja web 2.0:n ankara kriitikko. Bestseller-teoksessaan The Cult of the Amateur hän väittää, että internetin keskustelufoorumit, wikipediat ja blogit täyttävät tajuntamme epäluotettavasta, amatöörien tuottamasta saastasta. Hän on huolissaan luotettavan median ja itse asiassa koko kulttuurimme tulevaisuudesta. Olemme hänen mukaansa matkalla kohti katastrofia, [...]

Lue kokonaan »