Iltapäivän kahvitauolla, kesken Hesarin selailun (kulttuurisivuilla oli muuten tänään mielenkiintoinen juttu esikoisrunoilija Kaisa Ijäksestä!), yleensä melko rauhallinen kollega marssii sisään ja lätkäisee pöytään Sofi Oksasen Puhdistuksen, siihen vain keskelle sanomalehteä, niin että kahvikupista läikkyy kahvia pöytäliinalle. Närkästynyt kollega selittää vouhkaamisensa syyksi edellisen postaukseni, jossa tunnustan etten ole vielä lukenut Finlandia-voittajaa. Ja nyt ei kuulemma kelpaa tekosyyksi edes kirjaston varausjonon pituus, sillä kollega on minua varten kiikuttanut oman joululahjakappaleensa kotoa! Närkästynyttä vuodatusta seuraa joukko ylistyslauseita, kuten “paras kirja mitä pitkiin aikoihin olen lukenut” ja niin edelleen. Hohhoijaa. Näitä ylistyksiä on kyllä kuultu jo kyllästymiseen asti, mutta eipä tässä sitten taida muu auttaa, kuin lukea itse ja nähdä onko kirja kaiken suitsutuksen veroinen. Palaan asiaan loppuviikosta…
Ja runolistasta. Viime viikolla julkistamani lukusuosituslistan kommenttilaatikossa käydyissä keskusteluissa ideoitiin vastaavaa listaa kotimaisista runoteoksista. Eli pistäkääpäs tulemaan ehdotuksia 50 kotimaisesta runoteoksesta jotka mielestänne ehdottomasti pitäisi lukea! Aikani pohdiskeltuani päätin, että lista pitäytyisi alkuperäisissä runokokoelmissa, ei yksittäisissä runoissa tai kootuissa laitoksissa. Ja sehän tietysti vaikeuttaa valintaa! On esimerkiksi selvää että Sirkka Turkka ja Mirkka Rekola ovat mukana listalla (kuten Hirlii jo kommentissaan ehdotti), mutta mikä teos heidän laajasta tuotannostaan nousee muita merkittävämmäksi? Myös Claes Anderssonia, Edith Södergrania ja Saima Harmajaa on ehdotettu ja mielestäni he kuuluvat ehdottomasti mukaan, mutta mitkä teokset? Tässäpä siis pohdittavaa ja keskusteltavaa! Omat ehdotukseni listalle ovat näin ensi alkuun seuraavat:
Aaro Hellaakoski: Jääpeili
Paavo Haavikko: Talvipalatsi
Uuno Kailas: Uni ja kuolema
Väinö Kirstinä: Luonnollinen tanssi
Tomi Kontio: Taivaan latvassa
Eeva-Liisa Manner: Tämä matka
Maila Pylkkönen: Valta
Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja (kolme erillistä, mutta trilogiaksi tarkoitettua teosta, joten otan nämä mukaan yhtenä kokonaisuutena)
Sirkka Selja: Taman lauluja
Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen
Saila Susiluoto: Missä leikki loppuu
Lassi Nummi Matkalla niityn yli, Arto Melleri Ilmalaiva Italia, Niina Hakalahti Jotkut ja toiset.
Runoja! Voi kun runoraati tulisi takaisin, tai alkaisi joku uusi kunnollinen kirjallisuusaiheinen tv-ohjelma. Jo mainituista runokirjoista sain hyviä vinkkejä itselleni. Minulle tuli myös mieleen jotain esim.
Sanna Karlström : Taivaan mittakaava
Pekka Kejonen : Talvipäivänseisaus
Pertti Nieminen : Niin kiire tässä elämässä
Heikki Niska : Ulijasta väkiä
Heli Laaksonen : Pulu uis
Noilla listan runoilijoilla on minun mielestäni koko tuotanto tutustumisen arvoinen. Heli Laaksonen ja Heikki Niska edustavat murrerunobuumia, mutta kuuluvat listalle ehdottomasti.
Ensimmäisenä mieleen tuli Ilpo Tiihonen ja Muusa.
Mietin pari päivää ja kerron sitten kaksi lisää jos saa..
No tietenkin Lauri Viidan Betonimylläri ja Aila Meriluodon Lasimaalaus kuuluvat ehdottomasti listalle!
Kollegahan väsää täällä hienoja listoja :)
Miten olisi Kirsi Kunnaksen Tiitäisen satupuu, Maritta Lintusen Valaistut talot ja Jouni Tossavaisen Kerro?
Onpa mainioita ehdotuksia tuolla edellä:)
Vaikeata on valita vain sitä yhtä kokoelmaa eräiltä, mutta tässä aluksi muutama, ja oli nyt ihan pakko laittaa pari eräiltä…
Sirkka Turkka: Niin kovaa se tuuli löi
Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba
Pentti Holappa: Ankkuripaikka
Pentti Holappa: Älä pelkää !
Mirkka Rekola: Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille.
Mirkka Rekola: Ilo ja epäsymmetria
Helvi Juvonen: Kalliopohja
Pentti Saaritsa: Pakenevat merkit
Risto Ahti: Ja niin rakentuu jokin silta
Juha Kulmala: ?Mitä te odotatte
Hienoa! Lista kasvaa hyvää vauhtia! Hyviä ehdotuksia teillä kaikilla! Kiitos! :)
Ehdottaisin mukaan myös näitä: Riina Katajavuoren Kerttu ja Hannu, Olli Heikkosen Jakutian aurinko ja Panu Tuomen Einsteinin viimeiset sanat